keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Coca-Cola ja Jaffa kynttilät

Tässäpä teillekin kiva kynttilä idea vaikka lahjaksi nuorelle aikuiselle. 

Tavalliseen cocikseen tarvitset noin 8 kruunukynttilää, mustan ja ruskean vahaliidun, sekä jonkin pienen mutterin. Coca-Cola-pullon lisäksi siis. 


Pätki kynttilät ja ota sydännarua talteen kynttilää varten. 


Itse onnistuin katkaisemaan narun aina jossain vaiheessa, joten solmin kolme narua yhteen, mutta kaksi riittää, jos saat narut ehjänä pois kynttilän sisältä. (Kynttilät voi toki sulattaa sydännarun kanssakin)
Toiseen päähän solmi jokin mutteri tms, jotta naru pysyy pullon pohjalla.


Sulata kynttilät vesihauteessa ja lisää musta ja ruskea vahakynä sekaan pätkittyinä. Sekoita hyvin.


Aseta naru pulloon ja valuta musta neste pulloon. Jäähdytä välittömästi valuttamalla kylmää vettä pullon reunoille, varo kuitenkin ettei vettä mene pulloon. 


Jäähdytä pullo vaikka jääkaapissa, jos haluat nopeuttaa jähmettymistä.
Tee valkoinen osio kynttilään sulattamalla 2-3 kynttilää vesihauteessa ja kaada se kovettuneen osion päälle. Jäähdytä taas välittömästi kylmällä vedellä, ettei pullo sula. 


Kun steariini on jähmettynyt, tulee keskelle kynttilää kuoppa, täytä se vielä steariinilla ja jäähdytä. 

Jaffan tein samoin, mutta tämä pullo on hieman pienempi, joten 8 kynttilää riitti hyvin. Sekaan laitoin puoliskan keltaista ja oranssia vahakynää. 
Tähän kynttilään käytin kynttilöille tarkoitettua puusydäntä. 




Kun steriini tms. on kunnolla jäähtynyt, voi pullon leikata veitsen tai saksien avulla varovasti pois. 



Coca-Cola pullo ei onnistunut ihan niin hyvin kuin toivoin, koska tyhmyyksissäni käytin pullon suulle kahta eri merkkistä kynttilää ja väriero on kyllä ikävän selkeä sulattamisen jälkeen. 
Ensi kerralla olen viisaampi :)

Viimeistele pullot vielä kiinnittämällä pullojen etiketit oikeille paikoilleen.




Näistä kynttilöistä voisi nuori mieskin tykätä, joka ei muuten kynttilöistä välitä. 

TÄÄLTÄ löytyy vielä video kynttilöiden teosta. 

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Joupun vanha tupa ja komiat hetket

Me SObloggaajat kokoonnuimme jälleen.
Joukkomme kasvoi touko-kesäkuun vaihteessa monella mahtavalla blogilla ja tapaaminen olikin ensimmäinen monelle heistä. Ihan huippua kun niin moni pääsi tulemaan paikalle! Sen kunniaksi nostimme maljat Sarkoan tarjoamalla kuohuvalla. Kiitos!

Pääsimme tutustumaan Seinäjoen keskustan tuntumassa olevaan Joupin vanhaan tupaan. Olinkin jo tilan valmistumisvaiheessa kuullut paikasta ja käynyt tutustumassa facebookin kautta paikkaan, mutta nyt pääsin ihan itse paikanpäälle. Ihan mahtavaa, että nyt Seinäjoellakin on näin hyvässä paikassa paikka, jossa voi pitää niin isoja kuin pieniäkin juhlia upeassa miljöössä. Parasta on vielä se, että tarjoilut saa hankkia mistä vain tai vaikka tehdä itse. Siitä isot pisteet!


Ulkoa löytyy saunaa, paljua yms. 


latoja ja niin edelleen. Sateen yllätteäessä, löytyy monta suojapaikkaa ja jo ulkona mahdollisuuksia on vaikka mihin. 



Voi että!! Saisiko tänne muuttaa??


Ulkoa paikka oli pientä viimeistelyä vaille valmis. Hienosti tehty kokonaisuus omenapuineen päivineen. Toivottavasti punavartiset raparperitkin löytävät paikan pihalta :)

Myös sisällä oli tehty hyvää työtä. Kuvat kertokoot puolestaan..







Aidosti vanhaa ja aidosti uutta sulassa sovussa. 




Itse tupa.


Juha Haapamäki on tehnyt valtavan työn talon hyväksi. Juha tuli toivottamaan meidät tervetulleeksi ja kertoi meille urakastaan. Yksin hän ei kuitenkaan ole pystynyt tätä projektia toteuttamaan, vaan yhteistyötä on tehty usean eri tahon kanssa.  


Voin lämpimästi suositella paikkaa melkeinpä mihin tilaisuuteen vain.

Täydellisen lankkumenuun meille tarjosi Vesa Mäyryn pitopalvelu Komiat hetket
Kannattaa käydä sivuilla tutkailemassa mitä muuta tarjontaa heitä löytyy. komiat hetket ei ole mikään tavallinen pitopalvelu vaan heillä on tarjota jos jonkinmoista ohjelmaa juhliin, puukonheitosta erilaisiin vaelluksiin. Voisi sanoa, että vain mielikuvitus on rajana!






Ai että, kun oli hyvää! 
Jälkiruuaksi oli vielä nokipannukahvit ja raikas lemonposse.


Ilta oli ihan täydellinen, vaikka itse jouduinkin hieman aikaisemmin poistumaan paikalta.
Kiitos, kiitos, kiitos, teille kaikille, jotka teitte illasta mahdollisen :)

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

pyöräilykypärä synttärisankarille

Pikkusiskoni täytti juuri 30-vuotta ja sai lahjaksi uuden pyörän.
Täytyihän hänelle siis antaa myös asianmukainen kypärä... ;) 
Tuunailin kypärän saajansa "näköiseksi" maalaamalla sen ensin pinkiksi ja lisäksi lisäilin kypärään muutaman tuiki tärkeän asian. 


Ikävä kyllä kypärä tippui käsistä kuivumis-vaiheessa, joten vähän kypärä sai osumaa maalipintaan.
Mutta onpa katu-uskottavampi ;)


Kypärään kiinnitin hieman laastareita, kylmäpakkauksen ja koska siskoni on bakteerikammoinen, niin myös pienen käsidesipullon. 



Kypärä toimi ikäänkuin synttärikorttina. Tähän olisi voinut lisäillä vaikka mitä muutakin, mutta kovin painavaa ei kypärästä kannata tehdä. Varsinkin siis jos kypärää meinaa oikeasti käyttää. Siskoni sai ajaa uuden lahjapyöränsä kaupasta kotiin, uusi hieno kypärä päässään, joten jätin juomapullot yms lisäämättä kypärään ;) 
..mutta haettiin kyllä ne sitten matkanvarrelta :D

tiistai 14. kesäkuuta 2016

Picnic-peitot verhoista

Oi, mikä ihana ilma! Näitä lisää.
Yö töissä ja nyt rentoa oloa ulkona. Mihinkään muuhun minusta ei nyt olekaan.. Kaikkea sitä tuleekin sekoiltua kun on nukkunut viikon huonosti ja valvoo töissä vielä kaksi yötä. Eilen sulatin sähkövatkaimen pohjan keittolevyllä... Parempi että pysyn poissa keittiöstä ainakin tämän päivän! (Aina löytyy hyvä syy nakittaa se homma miehelle ;))

Muutama vuosi sitten tein vanhoista verhoista nämä picnic-peitot ja edelleen ne ovat kovassa käytössä. Niillä kelpaa tänäänkin lököillä ja pitää nenä kirjassa. Taitaa olla turvallisinta minun osaltani tänään ;)

Verhot olen saanut joskus muistaakseni siskoltani. Itse ei niitä tarvinnut ja minunkin kotiini vähän väärän väriset. Tähän tarkoitukseen kuitenkin just hyvän väriset, kokoiset ja kankaan laatukin oli just sopiva. Kangas on melko jämäkkää, joten kestää kovempaakin kulutusta.


Muutamia pieniä yksityiskohtia lisäilin verhoihin ja niistä tuli oikein kivat.


Peittojen alasaumaan lisäsin lisäksi pätkät narua, joilla peitot voi solmia kätevästi rullalle. 




Tietenkin verhokangas on kuitenkin sen verran ohutta, että alle piti ommella jotain vähän paksumpaa, pehmeämpää kangasta. Kaapista löytyikin tätä päiväpeittoihin tarkoitettua vanukangasta, joka soveltui myös tähän tarkoitukseen oikein hyvin. 






Hyvin ovat peitot kestäneet vuosien kulutuksen ja pesukoneen myllytyksen.
Vielä tänä vuonna ei rannalle asti olla päästy, alla oleva kuva taitaa olla viime vuodelta. 
Onneksi ensi viikolla alkaa loma, toivottavasti on hyvät lomasäät niin päästään vihdoinkin sinne rannalle!