torstai 28. tammikuuta 2016

Monikäyttöinen kassi ja kupinlämmittimet

Kotopirkkojen saama DIY-haaste Taitoyhdistykseltä ja Dafecorilta, sai minut innostumaan monesta erilaisesta ideasta. Aiemmin tällä viikolla esittelinkin koiralle tehdyn myssyn ja nyt on vuorossa loput tuotokseni.

Punonta on aina kiinnostanut minua ja vihdoin pääsin kokeilemaan sitä jollain muulla materiaalilla kuin paperilla. Huovasta on helppo punoa ja varsinkin kun Green Craft on leikannut huovan valmiiksi suikaleiksi. Ohuet suikaleet letitin ja siten niistä tuli yhtä leveitä kun paksummasta suikaleesta. 

Tein punotun kassin josta saisi tarvittaessa myös istuinalustan ulkoillessa.  Meidän käytössämme olevat istuinalustat ovat vieneet repusta niin ison tilan, että tälle kassille oli todellinen tarve. 



Kassi koostuu yhdestä isosta punotusta osasta, joka on sellaisenaan istuinalusta. Irrotettavan lisäosan saa kiinnitettyä punottuun osaan neppareilla ja siten siitä tulee kassi.




Tässä siis punottu osuus, jota voi käyttää retkillä istuinalustana.


Mitoitus on tehty siten että alusta sopii myös hyvin pulkkaan. 


Tässä vielä muutama yksityiskohta.





Lisäksi tein muutaman kupinlämmittimen. Lapsilla on näitä muovikuppeja kannella + pillillä ja ovatkin kannen vuoksi todella käteviä retkelle, mutta eipä niissä juoma kauan lämpimänä pysy. Josko näistä huopakääreistä olisi hieman apua.




Kääreet kiinnitetään kiertämällä nappi nahkaremmillä. 







Mä olen niin "in lööv" tähän huopaan! 

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Huopamyssy koiralle

Kotopirkot sai kivan haasteen Taitoyhdistykseltä johon minäkin osallistuin. Saimme käsiimme ihanaa kierrätyshuopaa Green Craftilta ja haasteena oli tehdä huovasta jotain ulkoiluun, retkeilyyn ja yhdessäoloon liittyvää. 
Oi että rakastan tällaisia haasteita! 
Huovasta en kovin paljon ole mitään tehnyt ja ihmettelen kyllä miksi en. Aivan ihanaa materiaalia, helppo työstää ja se taipuu melkeinpä mihin vain. 
Aika monenmoista juttua oli suunnitteilla ja osan näistä sain toteutettua. 

Tässä se hauskin tuotos, toisessa postauksessa tulee muutaman muun jutun esittely sitten myöhemmin tällä viikolla.  

Kuten ilmeestä näkee, on meidän Pipsa ihan innoissaan uudesta ja ihan ensimmäisestä myssystään :D
Onneksi kukaan ei ollut näkemässä kun tein tätä, olisin saanut varmasti jonkun lääketieteellisen diagnoosin... En voinut lakata nauramasta ja vieläkin hihityttää :D






Dafecor ja Taitoyhdistys ovat aloittamassa 1.2 villa-keräyksen. Keräykseen kelpaavat pipot, villapaidat yms yms.  mitkä sitten hyödynnetään ja huovutetaan huovaksi. käypä tutustumassa asiaan enemmän täällä

Postaus tehty yhteistyössä Taitoyhdistyksen ja Defecorin kanssa.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Lumihiutaleita kertakäyttövuoista

Kun kaapin perältä löytyy litistyneitä kerttisvuokia niin eihän niitä roskiin voi heittää. 
Aamukahvia juodessa laitoin vuoat uuteen uskoon. 


Unenpöpperössä ei ihmeisiin pysty, mutta muutaman lumihiutaleen sain vuoista sentäs tehtyä.



Kynttilänjalkoihin ohje löytyy täältä





Kunhan pakkanen taas kiristyy, niin voisin upottaa nämä hiutaleet jäälyhtyihin, näyttäisivät jään sisällä varmasti hienolta.
Mutta miltähän näyttäisi jos leikkaisi vuoista vaikka lehtiä ja rautalangan avulla sitoisi esim kranssiksi?
Mitähän muuta näistä vuoista voisi tehdä? 

torstai 21. tammikuuta 2016

Itsetehty perhekalenteri

Koska kaupoista ei taaskaan löytynyt sellaista kalenteria minkä olisin halunnut, niin edellisvuoden tavoin tein sellaisen itse. 
Tällä kertaa en tulostanut valmista kalenteripohjaa, vaan viivoittimen avulla tein viivatkin itse. 
Tykkään itse, kun viivat ovat hieman epäsymmetrisesti.


Menoja on sen verran paljon viisi henkisessä perheessä, että omat sarakkeet on oltava.
Toki meillä toimii parhaiten yhteinen perhekalenteri kännyköissä yms. masiinoissa, mutta tästä "manuaali"  kalenterista on lasten helpompi seurata mm. äidin työvuoroja..

 


Kalenterin pohjana on tavallinen mappi, josta olen leikannut etukannen pois.




Onpa ainakin ihan omannäköinen kalenteri :)

Huh, mikä viikko takana.
 Onneksi tänään on kuitenkin jo torstai.. mun viikonloppu alkoi just nyt! 

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Tuikkukippoja

Iltapuhteeksi päätin kokeilla tehdä muutaman tuikkukipon.
Tähän ei tarvinnut kuin lasikippoja, liimaa, karkeaa merisuolaa ja liitutaulukalvoa.
Loput onkin mielikuvituksesta kiinni. 

Itse tein yhden pikku prinssi tuikkukipon ja yhteen kippoon kiinnitin toiselle puolelle perhosen ja toiselle keijutytön.




Ensin levitin siveltimellä liiman lasin ulkopinnalle, sirottelin suolan siihen ja jätin kuivahtamaan.


Sitten piirtelin kalvoon kuvan ja leikkasin sen saksien ja mattoveitsen avulla.
Kalvon kiinnitin lasikipon sisäpuolelle.
Mitä suurempi kipon halkaisija, sitä helpompi kiinnittää kalvo sisäpuolelle. 





Näyttävät kyllä pimeässä tosi kivoilta. Tykkään :)

maanantai 11. tammikuuta 2016

Hypistelymuhveja muistisairaille

Me SObloggaajat olemme jo yli vuoden touhuilleet yhdessä jos jonkinmoista. Haaveilimme jo alussa, että jossain vaiheessa olisi kiva tehdä myös jollain muotoa hyväntekeväisyyttä. 
Nyt aika tuntui tälle asialle sopivalta.
Päätimme yhdessä, että tällä kertaa kohteena ovat vanhukset. Kyselimme Seinäjoen alueen palvelukodeista ja -laitoksista, miten voisimme olla avuksi. Saimme kuulla, että hypistelymuhveja on kaipailtu ja innostuimme asiasta kovasti. 

Niitähän voi virkata, kutoa tai vaikka ommella ja vain mielikuvitus on rajana niiden teossa. Kunhan ne voi konepestä ja ovat (erittäin) kestäviä.

No, mitä ne hypistelymuhvit sitten oikein on? 
Muhvit on kehitelty alun alkaen mm. muistisairaille. Muhvin sisälle ja ulos kiinnitettyjen esineiden (napit, narut jne.) hypistely aktivoi käsiä, rauhoittaa ja siinä samalla muhvi myös lämmittää viluisia käsiä. Muhvia voi siis käyttää niin viluinen vanhus, jonka ääreisverenkierto on heikentynyt, kuin rauhaton muistisairas vanhus, niin sanottuna "stressityynynä". 

Koska meitä SObloggaajia on niin vähän, niin toivomme, että moni muukin lähtisi tekemään kanssamme hyvää ja toisi iloa sitä ansainneille. Mitä enemmän saamme muhveja kasaan, sitä laajemmalle alueelle pääsemme niitä jakamaan eri palvelukeskuksiin Seinäjoelle ja Seinäjoen naapurustoon.
(Minuun voi olla yhteydessä, jos tiedät hypistelymuhveja tarvitsevan kohteen. Sähköpostini on kotihyppysissa@gmail.com)
Muhveja alamme jakaa heti hakuajan jälkeen, joka päättyy siis 20.3.2016. 

Ystävällisesti Seinäjoen LadyLine lupasi auttaa meitä ja he ottavat lahjoitukset vastaan heidän tiloihinsa. Voit siis viedä muhvin LadyLinelle osoitteeseen Sammonkatu 2, Seinäjoki. Aukioloajat löydät linkin kautta, mutta halutessasi voit muhvin myös postittaa. 


Itse olen tehnyt jo yhden muhvin, josta tulikin aika muhkea :) Näitä on kyllä kiva tehdä, kun valmistuvat niin nopeasti ja saa tehdä ihan vapaalla kädellä ja mielikuvitus on vain rajana. 

Tähän yksilöön valitsin kaapista mahdollisimman pehmeät langat.


Sisälle kiinnitin puuhelmiä ja nappeja.


ja hieman silkkinauhaa. 


Tässä vielä muutama linkki, joista löydät lisää tietoa hypistelymuhveista:

Muistathan, että muhvien tulee olla todella kestäviä ja kaikki napit, nyörit yms. tulee kiinnittää erittäin hyvin. Pestävyys on myös erittäin tärkeää, koska kaikki eivät välttämättä mene henkilökohtaiseen käyttöön ja emme halua tautien leviävän näiden kautta. 

Toivottavasti myös sinä lähdet jakamaan iloa kanssamme ja saat ystäväsikin mukaan :)

lauantai 9. tammikuuta 2016

Enkelikoiralle




Eipä aamulla tullut mieleenkään, kun nostin jäälyhtyjä ulos jäätymään, että illalla sytytän niihin kynttilän koiramme muistolle. 

Aamulla kaikki oli vielä hyvin, mutta päivällä ulkoillessamme, huomasin että vanhempi koira hytisee ja kitisee omituisesti. Hytinä toki oli ihan normaalia, kun oli niin kylmä, mutta kitinä oli outoa. Vein koiran sisälle ja siellähän se sitten taas tapansa mukaisesti haukkui, kun yksin jäi sisälle ja muut jäi ulos. Sisälle mentyämme kaikki oli niinkuin ennenkin, koira odotti ovella innokkaana muita sisälle. 
Hetken kuluttua kuitenkin omituinen kitinä alkoi uudelleen. Menin ottamaan koiraa syliin ja kuulin jo parin metrin päähän sydämen sykkeen. Koiran sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja jyskytyksen äänen kuuli ihan selkeästi vikinän lisäksi. 

Tässä kohtaa tuli se raskas tunne, suru. Nyt on aika luovuttaa.
Meidän "esikoinen" on tullut tiensä päähän. Tiesin että nyt on aika..

Saimme onneksi eläinlääkärille ajan hyvinkin pian ja valmistelimme jo lapsia pahimpaan.
Ikää oli kuitenkin jo 14,5-vuotta ja melkein kaksi vuotta ollaan lääkitty koiraa sydämen vajaatoiminnan takia. 
Onneksi hyvästelimme koiran varmuuden vuoksi, sillä mies tuli kotiin syli tyhjänä. Mitään ei ollut enää tehtävissä, eikä ollut mitenkään järkevää pitkittää koiran kärsimystä. 

Nyt siis palaa kynttilät meidän Misan muistolle, koiralle joka oli kaikessa mukana. 
Seurasi minua joka paikkaan, vessaankin. Meidän ensimmäinen "vauva", joka oppi elämään kissan kanssa, oli kotona odottamassa kun "haettiin" sairaalasta kolme kertaa lisää väkeä taloon. Oppi elämään toisten koirien kanssa, vaikka olikin arka. Lohdutti, ymmärsi, kuunteli... ihan meitä kaikkia. 

Iso iso tyhjiö syntyi siis hetkessä meidän perheeseen. Olemme kuitenkin onnellisia parista lisävuodesta, jotka saimme pahan kohtutulehduksen ja sydänvian löydyttyä. 

Ikävä on vain niin iso...





Jäälyhtyyn upotin paistopussin sekaan. Näin valo heijastuu lyhdystä paljon kauniimmin ja pinnasta tulee paljon eläväisempi. 
Tämä pienin lyhty ehti jäätyä päivän aikana. Muiden jäätyminen saa vielä jatkua huomiseen. 




Sinä tulit suoraan sydämeen,
sinä toit lohdun murheeseen.
Sinä olit pieni, 
mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.
Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.
On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.
Tule uniin, tule tuulenhenkäyksiin,
tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin.