maanantai 12. joulukuuta 2016

Piparminttulusikat

Piparminttu tangot ovat ihan itsestään ihania ja kuuluvat jouluun, mutta joskus niitä on myös kiva vähän muokkailla uuteen uskoon. 

Lapset saavat antaa kavereilleen pienet joulumuistamiset ja tehdään niitä supersuosittuja lumiukko-soppa-purnukoita. 

               

Piparminttu tikuille kävi kuitenkin näin...


Nuijalla murusiksi, lusikkamuottiin ja hetkeksi uuniin. 




Lusikat jäävät vähän kuohkeammaksi kuin tikut ja siis sulavatkin nopeammin. Meillä ainakin lapset eivät edes juo kuumaa kaakaota kuumana vaan se on enemmänkin haileaa. Lusikat sulavat siis pientenkin lasten kupissa.


Lusikoistahan saa erinäköisiä sen perusteella kuinka pieneksi tikut murskaa. 


Lapset tykästyivät näihin syötäviin lusikkoihin. Näistähän saa kivoja, kun vielä lusikan pään kastaa vaikkapa suklaaseen ja ripottelee nompparelleja päälle.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Uusi perheenjäsen


Meille tuli yksi joululahja jo vähän ennakkoon ja perheemme kasvoi taas yhdellä :)

Kolmisen vuotta sitten aloimme haaveilla toisesta koirasta. Mietimme pitkään mikä olisi se meidän rotu. Muistan vieläkin sen vänkäämisen ja pitkät keskustelut ja kun mies yhtenä iltana näytti mulle cirnecon kuvan. ja se oli sitten siinä, rakastuin heti. Etsin koirasta kaiken tiedon mitä osasin etsiä, niin netistä kuin kirjastostakin. Eikä tunne väistynyt, päinvastoin! Harmikseni kuitenkin totesin, että todennäköisesti meidän vanhus-koira ei hyväksyisi koiraa, koska tuli toimeen vain tietynlaisten koirien kanssa. Oli pakko laittaa tämä haave sivuun, lupasin itselleni kuitenkin, että vielä joskus....
Selasimme nettiä lisää ja löysimme kaikinpuolin sopivamman rodun meidän vanhus huomioiden ja meille muutti ihana parsonrussellinterrieri Pipsa. 

Viime tammikuussa meidän vanhus-koira kuoli, kunnioitettavassa iässä ja kesällä alkoi jo kutkuttaa ajatus toisesta koirasta. Pipsakin kaipasi kovasti leikkikaveria. 

ja niimpä meidän perheeseen saapui cirneco dell'etna, Miina. 


Hurjan nopea kaveri, kuvia saa lähinnä nukkuvasta kaverista :)


Meille muuttaessa korvat olivat vielä ihan sikinsokin.


Niinkuin tiesinkin, tulivat koirat heti toimeen keskenään. Pipsa olisi ollut heti valmis leikkimään, mutta Miinalle kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, että leikkimään uskaltautui vasta seuraavana päivänä.



8 viikkoisena nousi komeasti toinenkin korva pystyyn :)


Aika energinen pakkaus tämä Miina kyllä on. Ihan niinkuin koiranpennut nyt yleensäkin, mutta on meillä tainnut olla aika rauhallisia pentuja ennen Miinaa :)
Pipsa onneksi on niin sinnikäs ja leikkisä koira, että jaksaa Miinan kanssa touhuta, mutta tarkkana saa olla, ettei sohvan kulmia tms. järsitä. 
Miinasta tulee vähän mieleen ensimmäinen koirani, Netta, lapsuudenkodissani. Netalla oli tapana halata ja Miina tekee vähän samalla tavalla. Kiipeää kaulaan kiinni ja painaa pään kaulalle. Ihana sylivauva.

Nyt tuntuu että palaset on loksahtaneet paikoilleen ja meidän perhe on kokonainen. 
Välillä kotona on ihan hullu meno ja tuntuu ettei kädet ja silmät riitä jokapaikaan. Mutta miten ihana rauha tulee itselle, kun touhuaa koirien kanssa ja miten sydän sulaa kun näkee miten tärkeitä koirat ovat lapsille ja toisinpäin. 12v. tyttö on todella vastuuntuntoinen koirien kanssa, touhuaa niiden kanssa vaikka mitä ja osaa käsitellä niitä todella hienosti ja varmalla otteella. 
8v. erityispoikamme saa koirilta tukea, ystävyyttä ja ymmärrystä, joita ei aina välttämättä ihmisiltä saa. Ihan mahtavaa nähdä kun poika istuu olohuoneen lattialla rauhassa ja silittää koiria. Koirat opettavat ja vahvistavat kuin huomaamatta, pojan empatiakykyä. 
5v. poikakin on oppinut heti pienestä käsittelemään koiria ja vaikka on kuinka villi ja vallaton, niin koirien kanssa osaa rauhoittua ja kohdella koiria nätisti, aina. 

Tässä nyt opetellaan taas uutta arkea ja siivotaan pikkupissoja lattialta :)
Onneksi enimmäkseen tekee tarpeensa ulos, mutta hieman nämä pakkaset kyllä hidastavat ja hankaloittavat sisäsiistiksi opettelua. Tämä rotu kun on kovin kylmän herkkä, joten pukea pitää pakkasille, kun oma turkki ei lämmitä tarpeeksi. 

Terkkuja siis täältä pennun tuoksuisesta kodista.
Touhua riittää, katsotaan koska ehditään taas naputella uutta postausta :)

maanantai 14. marraskuuta 2016

Tontuntossu pikku muistamiseksi

Tein muutama vuosi sitten opettajalle ja hoitotädeille pienet jouluiset tontuntossut kiitokseksi syyslukukaudesta. 

Näistä tossuista on usein kyselty ohjetta ja nyt kun lahjamietinnät ovat taas ajankohtaisia niin täältä pesee :)
Tossukuvat ovat siis jo vuosien takaa, mutta ohjeet puuttuivat.


Piirrä A4 paperille ensin mallikappale. Tee Keksien kokoinen ympyrä paperille, niin että ympyrän oikealle puolelle jää noin 10-12cm tilaa. 
Tee allaolevan kuvan mukainen piirustus


Tossun varsi-osuus alkaa ympyrästä.


Käytä tätä piirreltyä kappaletta muottina niin että varsinaiseen tossuun ei tulisi kovasti jälkiä kynästä.


Sitten vain Asetat Keksipötkylät paikoilleen. Teippaa ensin tossun takaläppä keksipakettiin kiinni, sitten toinen reuna takaosan päälle ja viimeinen reuna vielä siihen päälle. Viimeisestä sivusta voi leikata palan pois, että "saumakohta" jää tossun taakse. 
Sitten vielä leikkaat sopivan kokoisen ja erivärisen koristeellisemman varren tossulle, niin että sauma tulee tossun taakse. Peittää alleen myös teipit joilla tossun varsi on kiinnitetty keksipakettiin.


Pienellä kilikellolla voin vielä viimeistellä työn.


Valitettavasti minulla ei ole antaa valmista kaavaa, mutta toivottavasti näillä ohjeilla pystyt itse sen tekemään.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Betonista kynttilänjalkoja

Yksi lemppari askartelutuotteistani on askartelubetoni.
Sinellistä saa kätevän kokoisia pakkauksia askarteluun käytettävää betonia, muotteja yms. 
Näihin kynttilän jalkoihin käytin tätä massaa.


Käytin muotteina pipari-muotteja ja yhden talon rakensin maitopurkista.
Maitopurkista leikkasin "hatun" pois ja teipin avulla rakensin uuden "katon" talolle ja tein reiän kynttilää varten. Kynttilän asetin sopivaan kohtaan, että betoniin jää hyvä kolo kynttilää varten. Tiivistin teipillä kynttilän reunat kiinni taloon, ettei betonimassa valu raoista ulos. 



Piparimuotit teippasin maalarinteipillä kiinni pahvialustaan ja öljysin ruokaöljyllä muottien sisäpinnat, irrotusvaiheen helpottamiseksi.




Piparimuotteihin tein vielä kynttilää varten paksusta rautalangasta kierteet. Käytin apuna lastan vartta, koska se oli hieman kynttilää paksumpi eli juuri sopivan kokoinen. Sen ympärille on helppo kiertää paksu rautalanka niin että jälki on siistiä.



Betonimassan valmistin ohjeen mukaan.

Ylijäämää varten olin varannut varmuuden vuoksi viilipurkin ja sitä jäikin sopiva määrä yhteen purkkiin.  Betonia meni näihin yhden 1,5g purkin verran.







Muotit irrotin 2 tunnin kuivumisen jälkeen ja jätit työt vielä kuivumaan yön yli.
Muotit kannattaa pestä heti irrottamisen jälkeen!

Jos haluaa töistä sileäpintaisemmat, kannattaa lisätä vettä hieman enemmän kuin ohjeessa on, mutta kuivumisaikakin on tuolloin pidempi.
Itse tykkään vähän rouheammasta pinnasta.






Hiomapaperilla voi vielä viimeistellä pintaa jos haluaa.


Koputtelemalla juuri valettuja töitä, saa enimmät ilmakuplat pois. Itse en koputellut ollenkaan jotta pinnasta tulisi elävämpi/rouheampi.


Viilipurkissa valettuun kynttilänjalkaan tein vielä rautalangasta siivet. Siipiin käytin kahta eri vahvuista rautalankaa.



Taloon jää juuri sopivan kokoinen reikä uusia kynttilöitä varten kun tämä valuvaiheessa laitettu kynttilä palaa loppuun.



Näissä töissä yhdistyy kaksi suosikki tuotetta, betoni ja rautalanka.
Molemmissa on vain mielikuvitus on rajana ja yhdessäkin niistä saa vaikka mitä aikaan. 
Mielessä onkin jo seuraava projekti samaisista tarvikkeista. 

Mukavaa viikonloppua :)

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Yllätä ystävä suklaalla



Onko Goodion raakasuklaa jo tuttu?
Itse olen jo muutamaa makua ehtinyt maistaa, mutta vielä on monta testattavaa jäljellä :)
Ihana tuhti annos täyttä suklaata pienessä paketissa.
Tämä on nyt sitä suklaata jota kannattaa terveyden tähden nauttia joka päivä. Tekee hyvää sydämelle :) tutkitusti! ja tekee varmasti myös mielelle hyvää, varsinkin tähän vuodenaikaan. 

Siksipä sitä kannattaakin antaa myös ystäville. Vaikka kirjeitse.
Paketti on litteä ja juuri sopivan kokoinen 13,5x13,5 kirjekuoreen. 
Aika kiva ylläri vaikka joulukortin kanssa.



Goodion suklaa on muuten luomua ja käsin tehty Suomessa. 
Parasta tässä kuitenkin on se, että näitä suklaita voi syödä myös maitoallerginen tyttäreni. 
Tyttö on toki vasta 12-vuotias, joten raakasuklaa ei ehkä ole ihan lempparia vielä, mutta koska maitoallergia puhkesi vasta tänä vuonna, tuskin se ihan yhtäkkiä katoakaan. 
Sano minun sanoneeni, että vielä tulee neidille tilanteita että suklaata tekee mieli. Kurjaahan se olisi, että siitä tulisi vielä mahakin kipeäksi. Onneksi on siis vaihtoehtoja :)



Yksi mulle, yksi sulle


Mukavaa viikon alkua!


torstai 27. lokakuuta 2016

Valohimmeli

Olin viime viikolla Taito EP:n kurssilla tekemässä valohimmelin.
Ihanaa päästä askartelemaan "ihimisten ilmoolle"!  Tätä pitäis ehdottomasti harrastaa enemmän. Kiva jutella toisten samanhenkisten ihmisten kanssa samalla kun saa näprätä omaa työtänsä. 
Valohimmelin tarvikkeet sai kurssilla ja selkeät ohjeet myös. Himmeli olikin yllättävän nopeasti valmis. 



Kurssilla siis tehtiin tämä valaistu osuus.
Mustat pilleistä tehdyt himmelit tein samalla ohjeella itse kotona ja lisäsin himmeliin. 

Alla näkyykin kasausvaiheen loppusuora, enää muutama lyhyt pilli lisättävänä. 
Valohimmelissä käytettiin siimaa kasaamisessa, mutta pillihimmeleissä käytin ohutta rautalankaa. 



Himmeli pääsi olohuoneen pimeimpään nurkkaan tuomaan valoa.








Tykkään kyllä tosi paljon.